tiistai 28. huhtikuuta 2015

Pärttyli Rinne: Viimeinen sana


Lukioikäinen Franz haluaa olla tulevaisuudessa tämän maan suurin filosofi. Hän on kehittänyt vapauden filosofian, johon uskoo täysin. Koulussa Franzia kiusataan ja syrjitään, kotona hän ei kommunikoi edes vanhempiensa kanssa, vapaa-ajalla hän mee kaverinsa Kolehmaisen mukana ampumaradalle, jossa Kolehmainen saa rauhassa uhota ja ammuskella. Tilanteissa joissa Franz ei pystykkään puhumaan, vaikka niin olisi jo päättänyt, tai ei uskalla osallistua väittelykilpailuun hän perustelee itselleen sillä, että on paljon parempi kuin muut.

Viimeisen sanan aihe on rankka ja surullinen. Se kertoo koulusurmasta itse surmaajan näkökulmasta. Kirjan lukee kuitenkin nopeasti, koska haluaa tietää miksi tapahtuu mitä tapahtuu. Juoni koukuttaa lukijan siis täysin.

Kirjaa lukiessa mietin paljon sitä, onko Franzin käytös jonkun syy, tai voisiko joku auttaa häntä. Voiko mistään tietää ketä on seuraava koulusurmaaja ja ketä vain ujo ja syrjäytyväinen harmiton tyyppi. Miten voi auttaa kiusattua, joka ei kerro olevansa kiusattu. Kun ystävät ja perhe haluavat uskoa vain hyvää varoitusmerkeistä huolimatta, ei tämän kirjan tarina ainakaan pääty iloisesti.

Se, että kertojana toimii surmaaja itse, on loistava ratkaisu tähän kirjaan. Lukija saa mahdollisuuden päästä selvyyteen tekijän oikeista motiiveista ja syistä joiden seurauksena kauheudet tapahtuvat. Näin kirjan takakannen teksti: kirja kaikille, jotka haluavat ymmärtää kyllä toteutuu. Ainakin lukija saa yhden mahdollisen version, siitä miksi tälläistä tapahtuu, vaikka varmasti erillä ihmisillä on tekoihinsa erilaiset syyt.


Viimeinen sana
Noxboox, 2014
Kansi ja ulkoasu: Janne Lehtinen
s.213
Arvostelukappale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti