Kerrostalo asunnosta löydetään ruumis. Asia vaikuttaa selvältä. Tavallinen juoppomurha, murhavälineinä käytetty padankantta, solmiota ja vasaraa. Tutkimuksien myötä kaikki kuitenkin mutkistuu. Ehkei murhattu olekaan ollut täysin tavallinen juoppo. Paljastuu rahanpesua ja monimutkaisia suhteita. Tutkimuksen johdossa on rikoskomisario Evert Bäckström, joka itse yrittää lääkärin määräyksestä paraantaa elämäntapojaan huonolla menestyksellä.
Muutama kollega joutuu tarkkailemaan Bäckströmin touhuja, ettei tämä pilaa mitään. Mutta Bäckström saa omituisista touhuiluistaan ja huonosta maineestaan huolimatta rikoksen selvitettyä, muutaman vaarallisen tilanteen jälkeen.
Tästä kirjasta viihdyttävän tekee ehdottomasti Evert Bäckström. Ennakkoluuloinen, itserakas, huonotapainen, hölösuu. Tavallisesta rikoksentutkimisesta tulee yllättävän hauskaa, lukiessa Bäckströmin mielipiteitä työtovereistaan, joka onkin varsin monipuolinen porukka. Bäckström ihmetteleekin useaan otteeseen mihin Ruotsin poliisi on oikein menossa, kun tutkintaryhmään kuuluu ties mitä tanhupettereitä ja hameniekkoja.
Kirjan luvut ovat lyhyitä ja teksti on helppolukuista. Tutkimukseen täytyy kuitenkin keskittyä koko ajan vahvasti päästäkseen perille kaikista henkilöistä, sillä tässä kirjassa niitä oli runsaasti. Täytyy vielä sanoa että kirjan loppupuolella kuviohin tuli aika pelottava poliisi, joka sitten olikin aika erikoinen tapaus...
Kannattaa kokeilla tätäkin kirjaa jos dekkareista pitää. :)
Ken lohikäärmeen surmaa (Den som dödar draken, 2008)
Otava, 2009
suom. Kari Koski
s.448
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti